sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Hattumuseo



Lindenbergiin avattiin vuonna 2014 vanhaan hattutehtaaseen hattumuseo. Olin aluksi että hattumuseo, ketä kiinnostaa? Mutta....





...kun pääsin itse paikalle tutustumaan niin historia vei mennessään. Museossa pääset tutustumaan hattujen maailmaan 300 vuoden takaa.




Museolla on mahtavat puitteet vanhassa Reichin tehtaassa. Viidessä kerroksessa on tilaa kuin lentokonehallissa konsanaan. Alakerrassa sijaitsee ravintola Kesselhaus, toinen kerros on näyttelytila nykymodisteille tai hatuntekijöille, kolmas kerros oli historiaa ja miten niitä hattuja tehtiin, neljäs kerros siellä oli esillä hattuja 1800-luvun lopulta tähän päivään, viidennessä kerroksessa voi pitää isompia tilaisuuksia.


Lindenberg oli 1900-luvun vaihteessa Saksan miesten olkihattu-tuotannon keskipiste. Jostain pienestä hattutehtaasta se oli lähtenyt ja levisi todella suureen bisnekseen. Anoppi kertoi että yksi perhe (hevosmyyjä) teki reissuja Italiaan ja siellä olivat nähneet näitä hattuja ja miten niitä tehtiin. Siitä se sitten levisi ja muut innostuivat myös tekemään hattuja. Matelot oli kulttihattu jota myytiin ympäri maailmaa miljoonia kappaleita. Silloin ennen vanhaan hattuja käyttivät kaikki vauvasta vaariin. 


Mayser Lindenbergissä


1800-luvulla yli 300 perhettä Lindenbergistä tekivät olkihattuja kotona. Aluksi ei ollut erikseen mitään paikkaa jossa myydä hattuja. Silloin olivat kaupustelijat isossa roolissa. He pakkasivat reppunsa (Kraxe) täyteen hattuja (onneksi olivat kevyitä) ja matkasivat kylästä kylään. Tällä tavalla tulivat tutuksi olkihatut Lindenbergistä. Lindenbergiä kutsuttiinkin siihen aikaan pieneksi Pariisiksi eli "Klein-Paris".


Hattumuseo takapihan puolelta.


Kotona työskentely oli silloin aivan normaalia. Koti-äidit hoitivat kodin, lapset ja tekivät sivussa töitä. Työnantajat säästivät kuluissa kun ei tarvinnut varata työpisteitä/ompelukoneita näille työntekijöille. 1900-luvun vaiheessa tuhannet naiset ompelivat ja letittivät olkia kotoa. Tämä oli normaalia 1960-luvulle asti.

Vuonna 1929 (pörssiromahdus) moni Lindenbergiläinen hattutehdas tuli tiensä päähän, konkurssi tai fuusioituminen toisen firman kanssa. Yksi tehdas oli toiminnassa vuoteen 1976 asti yksi lopetteli toimintansa vuonna 1996. Tällä hetkellä Lindenbergissä sijaitsee vain yksi tehdas Mayser Milz joka valmistaa vielä hattuja ja muita tuotteita. Weiler im Allgäu:ssa sijaitsee Seeberger-niminen hattutehdas. Jonka tuotteita löytyy Suomessa esim. Stockmannilta. Mayser Milz hattutehdas on tehnyt ainakin yhden superkuuluisan hatun. Meinaan hatun Indiana Jones elokuvaan.

Seeberger tehdas Weilerissa.


Museo oli mukavan piristävä yllätys vaikka jäin muutamia asioita vähän kaipaamaan. Esimerkiksi olisi ollut kiva tietää mitä nuo kuuluisat olkihatut maksoivat siihen aikaan ja mitä niille kotirouville maksettiin. Ehkä ne löytyivät sieltä jostain mutten löytänyt/kerennyt katsomaan. Ehkä pitää joku kerta mennä kunnolla tutkimaan.



Sisäänpääsy on aikuisilta  6 €, eläkeläisiltä 4,50€ , lapset yli 6v. 2€ ja lapset alle 6v. ei maksa mitään. extraa pitää maksaa niihin toisen kerroksen näyttelyihin. Nettisivuihin pääset täältä.



Lindenbergissä on järjestetty toukokuun ensimmäinen sunnuntai Hut-tag eli hattupäivä jo 18 kertaa. Siellä valitaan hattukuningatar eli hutkönigin. Paikalla on myyjiä ja markkinatunnelmaa. 


Valitettavasti museon sisällä ei saanut kuvata, sen tähden näitä ulkokuvia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti