perjantai 9. joulukuuta 2016

Olen suomalainen ja ylpeä siitä




Monet kirjoittivat tällä viikolla itsenäisyyspäivästä ja miltä sen viettäminen ulkosuomalaisesta tuntuu. Aikalailla monen kanssa olen samoilla linjoilla. Jotenkin koko päivän oli "herkkäolo" ja kuuntelin ja lauloin Kimin kanssa suomi-kappaleita. Kerroin Kimille että nämä kappaleet ja Suomi ovat tärkeät Äidille. Silloin tuli myös mietittyä omaa suhdetta Suomeen, kuinka tärkeää itselle suomalaisuus on. Jotenkin ajatus siitä että Kimi ei ehkä tunne Suomea/suomalaisuutta kohtaan samalla lailla kuin minä, sai minut surulliseksi. Voin yrittää pitää suomalaisuutta yllä mutta täällä Allgäun alueella se tulee olemaan vaikeaa. Mielenkiintoista nähdä millainen tyyppi Kimistä kasvaa. Onneksi Jumi +muu perhe ovat kiinnostuneita Suomesta ja suomalaisuudesta (ja saunasta). Kirjoitin aikaisemmin tällä viiikolla tästä Allgäun murteesta, jota itsekin yritän oppia (no en oikeasti yritä vaan se tulee luonnostaan). Onneksi olen löytänyt Vorarlbergin naiset, ÖFG:n ja suomi-koulun.



Glühwein maistuu


Olin Vorarlbergin suomalaisnaisten kanssa koko päivän reissulla Konstanzin joulumarkkinoilla viime lauantaina. Huom, ekaa kertaa koko päivän poissa Kimistä. Äiti taisi olla enemmän ikävissään. Minun piti ajaa ensin Dornbirniin (Itävalta) ja sieltä sitten bussimatka Sveitsin kautta Konstanziin (Saksa). Käytiin ensin lounaalla Umami-nimisessä Sushi-ravintolassa jota voin suositella, miljöö oli aivan ihana ja ei se ruokakaan hullumpaa ollut. Sen jälkeen nautittiin Konstanzista ihanassa auringonpaisteessa. Seitsemän suomalaista taisi saada paikan vähän sekaisin. Parasta oli että sai höpöttää suomea ja olla "oma itsensä". Kukaan ei varmasti ymmärtänyt mitä puhuttiin tai jos ymmärsi niin parempi oli olla hiljaa. Meillä oli tosi mukava reissu. Löydettiin sattumalta liike jossa myytiin suomalaista lakritsia/salmiakkia, Pandaa ja Fazeria. Ihan huippua. Konstanzin joulumarkkinat olivat isot ja kivasti kojut oli laitettu pitkin satama-aluetta. Suosittelen. Akkuja on ladattu että taas jaksaa...




Tonttujoukko


Sunnuntaina ei tainnut mitään erikoista tapahtua, muuta kuin että Kimi oli hieman "suuttunut" Äitille, aamulla ei ollut minua huomaavanikaan. Isi oli paras ja sen kanssa kyllä seurusteltiin. Oltiin koko perhe ihan poikki eikä tehty mitään kummempia. Maanantaina meillä oli vauvauinti ja jee, Kimi sukelsi. Äitin avustamana mutta kuitenkin, jippii. Mietin vieläkin sitä ensi vuonna vauvauintiin osallistumista. Viime kerta oli ihan ok, Kimiä ei niin paljoa itkettänyt. Saatiin leikkikutsu vauvauinti kaverin luokse. Mahtavaa. No ei minun tästä pitänyt kirjoittaa vaan meidän saunakokemuksesta. 



Tunnelmaa Konstanzin joulumarkkinoilta.


Mentiin BIO-saunaan (tiedän kuulostaa taas oudolta), siellä on n. 60 astetta lämpöä (ei kiuasta). Sisällä oli kaksi naista keskilauteilla toinen makoili ja toinen istuskeli. Menin tämän makoilevan naisen alapuolelle, koska siinä on ollut hyvä Kimiä imettää. Kumpikaan ei siis tehnyt elettäkään tehdäkseen tilaa. Nojasin sitten tapani mukaan siihen ylempään lauteeseen. Hetken päästä se makoileva nainen sanoi tiukkaan sävyyn: "älä nojaa ja hikoile minun pyyhkeeseeni". Hänen pyyhe oli siis hieman reunan yli ja minun selän takana, en ollut yhtään huomannut. Mietin jo tässä vaiheessa että pitäiskö lähteä pois. Jatkoin imettämistä ja Kimi oli ilman pyyhettä. Sama nainen aloitti keskustelun "Onko hän tyttö vai poika"? Vastasin että "poika", vähän kysyvänä. Nyt hän oli huolissaan siitä että jos tämä poika alkaa pissaamaan ja pissat tulevat hänen päälleen. Sanoin että sitä varten minulla on tässä tämä toinen pyyhe jolla voin peittää jos näin käy. Ei tässä vielä kaikki seuraavaksi tuli se kysymys mitä jo odottelin. "Kauan oikein olet vauvan kanssa saunassa"? Sanoin että "yleensä noin kymmenen minuuttia", tunnustelen ja kuulostelen Kimin oloa. Vastauksesi tuli hieman tuhahduksia. Seuraava kysymys olikin (yllätys-yllätys) "Mistä olet kotoisin? Tanskasta"? No kerroin olevani Suomesta ja sitten hän ymmärsi paremmin meidän saunottelut. Hän kysyi kuitenkin että "onko sauna hyväksi vauvoille"? Lopuksi hän totesi että sellainen kuiva ja kuuma sauna on enemmän terveellinen kuin ei niin kuuma mutta kostea. Olin vähän että mitä? En oikeen osannut sanoa hänelle mitään, koska hän oli niin varma tästä asiasta. Yleensä ollaan saunassa ja saunaosastolla saatu hyvää palautetta. Kaikki ovat ihastuneita pikkuiseen saunojaan. Mutta ei tänä maanantaina, tai ainakaan tämä rouva. Mutta kuitenkin tämä on yksi asia josta tykkään saksalaisista, sanotaan jos on jotain sanottavaa vaikka se ei olisi aina niin positiivista (mutta suomalainen minussa ei tästä nyt tällä kertaa oikein tykännyt).



Nam nam!


Keskiviikko aamupäivisin käyn yksin uimassa Lindenbergissä. Siellä näen usein samoja naamoja ja niin tälläkin viikolla. Pukuhuoneessa oli kanssani yksi vanhempi rouva ja hän huomasi minun Converset jotka ovat tehty marimekon kankaasta. "Hän kysyi onko nuo ostettu/tuotu Suomesta"? Olin että kyllä ja ei, koska olin ostanut ne Frankfurtin marimekon myymälästä. Ilmeisesti hän muisti että olen Suomesta, kerran aikaisemmin olin hänen kanssaan keskustellut. Minulla oli lasipullossa vettä ja hän oli asiasta innoissaan koska muovipullo ei ole ollenkaan hyvä juttu. Seuraan liittyi toinen nainen ja hänelle hän heti mainitsi että tämän nainen tässä on Suomesta kotoisin. Apua, taas kaikki tietää. Laitoin samalla deodoranttia kainaloon ja tämä vanhempi rouva mainitsi ettei ole hyvä niin paljoa laittaa kuulemma hän oli jo edellisellä kerralla katsonut ja meinannut sanoa. Siis mitä, eiköhän tämä asia nyt kuulu vain minulle?! Edit: Käytän mineraalikiveä ja sitä pitää tosissaan reilulla kädellä sutia kainaloon. Täytyy katsoa että ensi kerralla olen eri aikaan pukuhuoneessa (suomalaisuus iskee taas).

Keskiviikkona iltapäivällä olin Kimin kanssa vaunukävelyllä. Meidän tiellä on koko syksyn ollut tietyö ja siitä ohi kun kävelin niin yksi työmies kysyi "Olenko Jumin naisystävä?" Häkeltyneenä vastasin "kyllä olen". Minun pitää Jumille sanoa että pysähtyy joku päivä hänen juttusilleen (A-pua, en ole vieläkään muistanut sanoa). Nämä on näitä pienen kylän etuja/haittoja.

Torstaina oltiin ensimmäisillä leikkitreffeillä. Kolme poikaa ja kaikki niin erilaisia mutta niin söpösti leikkivät. Kimi otti leluja Moritzilta ja Moritz oli vähän hermona kun hänen leluillaan leikkii jotkut muut. Vince on aina niin rauhallinen ja tälläkin kertaa hän tyytyi katselemaan ja leikkimään tyytyväisenä. Minä toivon että tästä tulee tapa ja tavattaisiin heidän kanssaan säännöllisesti. 

Tällä viikolla minulle "tarjottiin" töitä ja ensi viikolla selviää enemmän. Kyseessä on pikkuhomma silloin tällöin ja alkaen ensi kesänä, joten siinäkin mielessä sopii paremmin kuin hyvin. Kaikin puolin on ollut hauska ja tapahtumarikas viikko. Näitä lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti