sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Kevään juhla Allgäulaisittain



Toukokuun ensimmäinen päivä on Saksassa myös pyhäpäivä. Toukokuussa on eniten pyhäpäiviä ja sitä kautta vapaapäiviä. Niistä kerron myöhemmin vähän lisää. Toukokuun ensimmäinen tai 1. (erste) mai niin kuin se täällä sanotaan. Kevään juhla jota juhlitaan jokaisessa pikku kylässä tässä lähiseuduilla. Tämä traditio on tunnettu myös Itävallassa ja Tsekissä. Silloin pystytetään maibau eli toukokuun puu, silloin avataan kausi myös „kansallisasuille“ Lederhoseneille ja Dirndleille. Sinä päivänä tai edellisenä tanssitaan „Tanz in den mai“-juhlassa, saksalaiseen tyyliin Schlager- eli iskelmämusiikin tahdissa.




Kirkon menojen jälkeen pystytetään maibaum vaijereiden avulla. Vapaapalokunta on mukana vahtimassa että kaikki sujuu hyvin. Meillä päin maibaum on tehty kuusesta, olen aina ihmetellyt ja naureskellut miksi se on kuusi eikä koivu?!? Ehkäpä syynä on se ettei koivu ole täällä niin yleinen kuin Suomessa? Puu on koristeltu ja puunlatva on jätetty eli se omituinen joulukuusi. Maibaumin annetaan olla kylän keskuksessa koko kesän aina lokakuun loppuun asti. Jossain vaiheessa se on kaadettu pois.




Sitten on vuorossa musikkapellen eli paikallisen orkesterin sekä trachtenvereinin eli kansantanssiryhmän esitykset. Tarjolla on bratwurstia, ranskanperunoita, kakkua (paikalliset rouvat ovat itse leiponeet), kahvia, olutta ja muita virvokkeita. Hyvällä ilmalla juhlat voivat jatkua myöhään tai paremmin sanottuna aikaiseen. Sanoisin että perussaksalaista meininkiä, hauskaa pidetään oluen voimalla ja musiikin tahdissa. Henkilökunta on luonnollisesti vapaaehtoistyössä, kuuluen vapaapalokuntaan tai kansantanssiyhdistykseen.




Maibaumin pystytys on vanha tapa ja vanhimmat kirjaukset tapahtumasta on vuodelta 1520 Frankenissa ja Schwabenissa. Ja kymmenen vuotta myöhemmin Baijerissa. Perinne josta ei ole oikein tietoa mistä se on saanut alkunsa, tästä kiistellään vielä. Yleisin uskomus taitaa olla että Germaanit palvoivat metsänjumalolentoa ja tekivät erilaisia riittejä kunnianosoituksesta. 1600-luvulla sai puu nykyisen asunsa, kuusenlatvan ja kranssit. Myöhemmin puu koristeltiin erilaisin kyltein joissa kerrotaan kuvin mitä eri käsityöläisiä kylässä on. Saksassahan päivä tunnetaan myös nimellä „Tag der Arbeit“.




Tämäkin perinne on kulkeutunut jotenkin Ruotsiin ja Suomen ruotsinkielisiin rannikkokuntiin, ajatteleppa juhannussalkoa. Lempipaikkojani Jonna pohtikin Suomalaisen vapun ja Saksalaisen Faschings-juhlan yhteyttä täällä. Ja olisikin todella mielenkiintoista tietää miten nämä perinteet kulkeutuvat pohjolaan ja yleensä aina pari kuukautta jäljessä? Ehkäpä joku päivä otan asiasta selvää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti